lauantai 21. syyskuuta 2013

Kyselytunti




Olen kirjoittanut tätä blogia 3,5 vuotta. Paljon olen kertonut, paljoon olen vastannut. Kuitenkin ehkä mielessänne piilee joitakin kysymyksiä, joihin olisi mielenkiintoista saada vastaus. Henkilökohtaisia sekä blogini aihepiiriin kuuluvia. Seikkoja, jotka ovat jääneet epäselviksi, uteliaisuudesta ponnahtavia kysymyksiä tai ihan mitä vaan. Kysymyksiä, joihin ei edes google löydä vastausta.

Joten sana on vapaa. Esittäkää kysymyksiä!
Aikaa viikko.
Vastaan jokaiseen, jollakin tavalla, lyhyesti tai pitkästi. 






11 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Miksi juuri tiibetinspanieli?
Olisitko ottanut toisen koiran/rodun, jos olisit tiennyt etukäteen Vilin terveydentilan?
Kolme parhainta muistoa Vilistä?
Kolme mieluisinta kuvaa Vilistä ja sinusta & Vilistä yhdessä?

Nämä tuli heti ensimmäisenä mieleen :)

Marja-Leena kirjoitti...

Jostain kommentistasi olen päätellyt, että miehesi on ulkomaalainen. Onko hän saksalainen? Miten hyvin miehesi puhuu suomea? Onko teidän kotona käyttämänne kieli suomi vai saksa?

Terveisiä Hampuriin, M-L ja Ossi.

Liftari kirjoitti...

Olikohan kommenttini häipynyt iiavaruuteen. Voih !!
Kyselin siis, että missä tapasitte miehesi kanssa, sen ymmärrän hyvin että kuului se kuuluisa klik, kun tapasitte. Mutta miten ajautuivat kohtaamaan saksalainen mies ja suomalainen nainen maailman turuilla??

Rohkea olet ja muutenkin ihana. Ei ihme siis että uskalsit lähteä. Viivytkö nyt siis lopun eloasi siellä, vai näkevätkö Auran ranna vielä kasvattinsa??

Sinun ja Vilin ensikohtaaminen? Missä ja miten ja millainen se oli? Tässä kysymyksessä voisikin olla haaste kaikille kertoa omassa blogissaan tästä.

Mikä on elämäsi motto, se johtava lause elämässäsi?

Terkut Essilän uteliailta :)

HooPee kirjoitti...

Elähän nyt hermostu. Ei se kommenttisi mihinkään häipynyt, perille tuli, mutta minäpä jemmasin näitä kommentteja pari päivää. Poistin sen sun ekan, ettei turhaan tule tuplana. :)

Laura ja Mauri kirjoitti...

mikä saksalaisesta ruoasta on suosikkisi? Ovatko teidän lapset kaksikielisiä? Oletko vielä alkanut nähdä unia Vilistä? Tässä muutama näin alkuun, hyvä idea tämä kyselyviikko! :)

Anniina kirjoitti...

Millainen koirahistoriasi on? Mikä oli ensimmäinen murre ja miten siihen päädyttiin?

Mä olen itse oppinut kuta kuinkin jokaisen meidän koiran myötä jotain enemmän tai vähemmän tärkeää koirista, onko sulla näin? Mitä ne asiat ovat? :)

Tuulia kirjoitti...

Rakkaimmat muistosi Vilistä? Onko yhtään tuntunut siltä että kuitenkin voisit vielä harkita koirulin ottamista?

creek kirjoitti...

Aijotko jossain vaiheessa purkaa/tutkia Vilin sairaushistoriaa, niiden syitä ja mahdollista yhteyttä kuolemaan johtaneeseen sairaukseen? Näetkö Vilin aikaisemmat oireet (esim. allergiaoireet) nyt eri valossa, kun Vilillä todettiin leukemia?
Kuinka miehesi voi nyt?

HooPee kirjoitti...

Kiitos kysymyksistä!

Pekota kirjoitti...

Löysin vasta blogisi ja loppua kohden itkien surun kyyneleitä. Itselläni on 7-v. Cavalieeri joka on ollut elämänsä aikana tosi sairas. Olen monesti miettinyt sitä, minkä aukon sen kuolema joskus tuokaan elämään. Miten olet selvinnyt rakkaan pikku ystävän poismenosta?

HooPee kirjoitti...

Voi, ymmärrän sinua täysin. Luulen, että koiran sairastelu lähentää ihmisen ja koiran suhdetta entisestään. Toisaalta ainakin minulle jäi Vilistä liian monta ahdistavaa muistoa kaikkien hyvien lisäksi. Kaikki ne valvotut yöt ja myötäkärsimiset, ne tulevat heti mieleen, kun ajattelen ja muistelen Viliä. Olisi kivaa, jos olisi vain niitä normaaleja muistoja, iloisia tilanteita, mutta ei. Oikeastaan olin aina huolissani Vilistä, lähes koko hänen elämänsä ajan.
Toivon, että sitten aikanaan, kun sinun koirasi lähtee sateenkaarisillalle, kykenet muistelemaan häntä ilman ahdistusta, surusta kyllä selviää, vaikka vaikeaa sekin on. ♥