keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Joulupukki



* Nykyisen suomalaisen jouluperinteen mukaan Joulupukki asuu Joulumuorin, tonttujen ja porojen kera Korvatunturilla, Suomen Lapissa. Joulutontut auttavat Pukkia tekemään lahjat Joulupukin pajassa Korvatunturilla ja tarkkailemaan, ketkä lapsista ovat olleet kilttejä. Suomessa Pukki tulee taloon jouluaattoiltana ja juttelee asukkaiden kanssa. Joulupukki sanoo yleensä tullessaan "Onkos täällä kilttejä lapsia?".
Nykyisen jouluperinteen mukaan joulupukilla on joulutonttuja apureinaan. Joulupukki on isovatsainen, isokokoinen naurava mies, jolla on valkoinen parta, "kuuraparta". Hän on erittäin vanha, iältään jopa satoja vuosia. Joskus hän saattaa olla raihnainen ja käyttää puista kävelykeppiä. Silti hän jaksaa nauraa ja jakaa lahjoja lapsille. Lahjoja varten pukilla on usein juuttisäkki.
Joulupukki asuu tonttuineen Korvatunturilla ja käyttää kulkuvälineenään porovaljakon vetämää rekeä. Joulupukki on ns. myyttinen hahmo. Suomalainen joulupukki kulkee reellä maan pintaa pitkin toisin kuin yhdysvaltalainen joulupukki, jonka pororeki osaa lentää. Suomessa joulupukki ei tule sisään savupiipusta vaan ovesta. Suomalainen joulupukki ei ole henkiolento eikä näkymätön vaan verta ja lihaa, ihmishahmo. Joulupukki on osa joulumytologiaa.
Monien perheiden perinteeseen kuuluu, että lapset kirjoittavat Joulupukille kirjeitä. Lapsilla on tapana kirjoittaa lista toivomistaan lahjoista. Joulupukki, joka tuo lahjat, on tyypillisesti tuttu mieshenkilö, jota lasten ei kuitenkaan ole tarkoitus tunnistaa. Yhä enemmän myös käytetään maksullista joulupukkia. Lapsille joulupukki tuottaa jännitystä erityisesti lahjojen odotuksen vuoksi. Joulupukki onkin suuressa suosiossa lasten keskuudessa. Joulupukki

* Der Joulupukki ist der Weihnachtsmann in Finnland. Der Name, der übersetzt “Weihnachtsbock” bedeutet, stammt von der Tradition des Julbockes ab. Der Julbock ist ein Ziegenbock aus Stroh, der in früheren Jahrhunderten im Mittelpunkt vieler heidnischer Weihnachtsbräuche stand und noch heute als beliebter Weihnachtsschmuck dient.
Laut der finnischen Weihnachtsmann-Legende wohnt Joulupukki auf dem Berg Korvatunturi in Nordfinnland und hat sogar eine Frau namens Joulumuori. Er bringt seine Gaben wie Santa Claus mit dem Rentierschlitten, kommt dann aber nicht wie sein US-Kollege durch den Kamin, sondern durch die Haustür. Allerdings ist er nicht so gut zu Fuß und benutzt beim Laufen einen Gehstock. Weichnachtsmann


8 kommenttia:

Nettimartta kirjoitti...

Saksankieli on mukavaa, oli kiva lukea ja jotain jopa ymmärtää. Koulusaksalla ei tosin pitkälle pötkitä.

Katselen tellistä Bella Block -nimistä saksalaista poliisisarjaa, tietysti kielen, mutta myös sen vuoksi, että pääosanesittäjät ovat "oikeassa iässä" eli ei mitään untuvikkoja.

Vili on niin söpönen, eikä pelkää yhtään joulupukkia.

Laura ja Mauri kirjoitti...

Ihanasti Vili poseeraa, komeana kuin mikä! Joulupukki jää nyt ihan statistin rooliin tuossa kuvassa :-) Olipa kiva että osuitte pukin kanssa yhtä aikaa ostoksille, Vilille oikein paljon terveisiä - on hieno kuulla että se on tykästynyt uuteen kotimaahansa niin kovasti! t. Laura ja Mauri-setä

Marja-Leena kirjoitti...

Ai kun Vili poseeraa kauniisti. Tänään on muuten kympin komosuutisten kevennyksen tilalla juttu siitä asuuko joulupukki Suomessa vaiko Pohjois-Ruotsissa....Hyvin ymmärsin kahdeksan vuoden saksan kielen opinnoilla vaan kääntäminen olisi käynyt huonommin:)Terveisin M-L ja Ossi.

Merja Hannele kirjoitti...

Siellä on pikkuhaukku kivasti sylissä...:)
Saksaa en ymmärrä sanaakaan. Enää. Joskus oli saksalainen poikaystävä...40 vuotta ja 40 kiloa sitten...:)

HooPee kirjoitti...

Vili ei todellakaan pelännyt pukkia yhtään, vaikka kumartui silittämään. Moni aikaisempi koirani olisi kyllä ollut epäluuloinen moista ilmestystä kohtaan.
Minäkin tykkään katsella noita sarjoja, joissa on oikeesti aikuisia ihmisiä, on helpompi samaistua.

HooPee kirjoitti...

Mukavaa oli se, että Viliä pyydettiin kuvaan! Oikein pyydettiin! Ja kuva saatiin ilmaiseksi. Juu, Vili tuntuu olevan ihan oikeesti kotonaan. Muistaa varmaan sen stressaavan matkan tänne, joten on päättänyt asettua aloilleen, ettei tarvi toista moista reissua enää tehdä...

HooPee kirjoitti...

Ihmeesti se kielitaito palaa jostain aivolokerikon arkistoista, pölyisestä mapista, kun aloittaa lukemisen ja kielen käytön uudestaan. Puhuminen onkin sitten astetta vaikeampaa kuin ymmärtäminen.

HooPee kirjoitti...

Hei, minullakin oli saksankielinen, joskin itävaltalainen kirjekaveripoika joskus kouluvuosina, se tarina päättyi kylläkin harmillisen surkeasti monta vuotta myöhemmin... Kielitaito kyllä kasvoi.