torstai 20. syyskuuta 2012

Syksyisiä juttuja maailmalta

Suuren maailman kummallisuuksia tässä taas ihmetellään. Niitä riittää, vaikka maailma on muuttunut vuosikymmenten aikana aina enemmän ja enemmän samankaltaiseksi, oli maa sitten mikä tahansa. Onneksi on olemassa edelleenkin pieniä eroavaisuuksia, ne ovat rikaste ja piriste.



* Usein suojateiden liikennevaloissa on kaksi punaista valoa päällekkäin, keltaista ei ollenkaan ja vihreää vain ne totutut yhdet. Oli taas pakko etsiä tietoa netistä ja löytyikin. Punaisia valoja on kaksi, jotta ne ihan varmasti näkyvät, toisen lampun mennessä rikki, palaa edes toinen. Jos taas vihreän valon lamppu on epäkunnossa, niin sehän ei aiheuta vaaratilanteita.  Varman päälle siis.
Fussgängerampel

* Täällä myrkytyskeskus vastaa myös eläinten myrkytysepäilyihin, toisin kuin kuulemma Suomessa. En tiedä, pitääkö paikkaansa, mutta olen kuullut, että Suomessa saavat ainoastaan eläinlääkärit myrkytyskeskukselta eläimiä koskevia tietoja. Toivottavasti ei ole totta, kyllä sieltä pitäisi herua tietoa ihan kaikille kysyjille.


* Leipomoissa ja marketeissa on automaatti, jolla saa leivän siivutettua. Minusta ihan kiva asia, Suomessa en ole törmännyt moiseen, ainoastaan jo "tehtaalla" valmiiksi siivutettuun leipään.
Niin, ja noita pikkuleipomoita on joka kulmassa, saksalaiset kun tykkäävät käydä aamulla ostamassa aamiaissämpylät uunituoreina, joten ne avaavat ovensa jo klo 6.00. Meikäläinen ei seiso siihen aikaan vielä missään, mutta päivän mittaan tulee valitettavasti ostettua ihan liikaa kahvipullaa...

* Eräässä televisio-ohjelmassa pari päivää sitten eläinlääkäri sanoi, että raakaa sianlihaa ei saa antaa koirille eikä kissoille, koska se saattaa sisältää Aujeszky-viruksia, jotka ihmiselle ovat täysin vaarattomia, mutta aiheuttavat eläimelle kuoleman, hoitokeinoa ei ole. Kypsä sianliha sen sijaan on vaaratonta.
Taudinkulku: Koiralla ilmenee ankaraa kutinaa, leuan ja nielun halvaantumista, ulvomista ja lopulta kuolema. Kissan tauti tappaa niin nopeasti, ettei muita oireita ehdi yleensä esiintyä.

No, tämäpä oli minulle aivan uutta. Taas rakas netti sai jakaa tiedonjyviä.
Todellakin, on olemassa Aujeszkyn tauti (Wikipedia), mutta onneksi Suomi on ainakin vielä vapaa tästä viruksesta. Lisään tähän pari linkkiä aiheesta.

Aujeszkyn tauti (AD, pseudorabies) Evira
Die Aujeszkysche Krankheit ( Pseudowut )

Oma rakas peti ja janojuomaakin löytyy...
Pääsimme ulkoiluttamaan Vilin leikkikaveria, kun omistajansa terveydellisistä syistä oli estynyt. Reippaasti pojat kulkivat peräkanaa, ei temppuiltu eikä leikitty. Leikin aika oli sitten lenkin jälkeen pihalla. Merkillisesti nuo tykkäävät riehua puutarhatuolien päällä, vaikka nurmikkoakin olisi. En kehdannut mennä ottamaan kuvia enkä videoimaan sinne istuinryhmään, olisi tullut kyllä kiva video.


Tuo pieni pystykorva on kyllä veikeä koira, oikea duracell-pupu, hirveän energinen, mutta myös hyvin pidättyväinen vieraita kohtaan. Esim. minuun ei ole ottanut kontaktia juuri ollenkaan. Vili sen sijaan tykkää lähestyä ihmisiä, mutta tämä spitz on toista maata.

Bolonka = sylikoira ja zwetnaja = kirjava
* Tapasimme kadulla söötin pienen koiran, joka tosin murisi Vilille, todennäköisesti arkuuttaan. Omistaja kertoi koiran olevan rodultaan bolonka zwetna, venäläinen vanha rotu, ns. tsaarin koira. Netistä sitten löytyikin enemmän tietoa. Rotu hyväksyttiin vasta vuonna 2011 Saksassa viralliseksi roduksi ja tietääkseni Suomessa ei vielä ole näin tapahtunut.

Tässä muutamia katunäkymiä täältä Hampurin esikaupunkialueelta.








7 kommenttia:

Marja-Leena kirjoitti...

Ainakin ihmisen kannalta oikein mukavannäköistä seutua asustella. Olipas kivaa, että pistit turrikan rodun. Vahingosta viisastuneena, en kyllä mene mitään koiraa enää sanomaan "sekarotuiseksi":)

Ai kunpa täältä meiltäkin jostain saisi pikkupuodista lämmintä leipää, mjamm.....

Hampuriin mukavaa viikonloppua M-L ja Ossi

Aikku ja Olli kirjoitti...

Pientä leipäpuotia kaivataan täälläkin...

Kävimme yhtenä kesänä tuttujen luona Ranskassa, pienessä kylässä, jossa ei ollut edes kauppaa. Näissä kylissä kiersi pieni pakettiauto, jonka takakontista myytiin tuoretta leipää. Patonkiakin tietysti. Leivät olivat laatikoissa ja sieltä vaan poimittiin, mitä haluttiin ostaa.

Laura ja Mauri kirjoitti...

Ooh, aivan jo tunsin nenässäni lämpimän leivän tuoksun, sitä varten SAATTAISIN kyllä jo harkita aikaista ylösnousuakin :-) Onpa aivan ihana, että Vili on löytänyt oman saksalaiskaverin, ovat hauskan näköinen pari. Tilasin muuten Maurille tuon saman sängyn tänään, saapa nähdä suostuuko se sitä käyttämään vai olettaako se, että sänky on minulle - mäyräkoirahan nukkuu sohvalla tai sängyssä. Mukavaa viikonloppua Hampuriin!

HooPee kirjoitti...

Ihmeellisen paljon täällä näyttää olevan pientaloja, vaikka asukasluku on lähes 90 miljoonaa eikä maa Suomea suurempi taida olla.
Älä huoli "sekarotuiseksi" sanomisesta, voitko kuvitella, että meidän entinen eläinlääkärimme sanoi Vilistä, että "mahtaako olla edes puhdasrotuinen". Juu, ei me sen takia lääkäriä vaihdettu...
Syksyistä viikonloppua sinnekin!

HooPee kirjoitti...

Minä muistan vielä ne ajat Turussa, kun oli useampikin pieni leipomo, josta sai ihan omaperäistä hyvää leipää. Nyt joutuu oikein hakemalla hakemaan, että saa muuta kuin fazeria tai linkosuota vai mitä ne kaikki koko kansan leivät ovatkaan. Onkohan maaseudullakaan enää mitään paikallista leipää? Jotenkin en tykkää yhtään tästä kehityksen suunnasta, koskien myös muuta elintarviketarjontaa tänä päivänä.

HooPee kirjoitti...

Silloin joskus, kun asuin etelä-Saksassa, niin kesti tovin, ennen kuin löysin mieleisen leivän. Sitten olinkin aivan koukussa siihen, sitä leivottiin vain kahtena päivänä viikossa, ja piti olla varhain leipomon ovella, että sai omansa. Dinkelbrot ♥ Ikinä en ole parempaa leipää syönyt, vaikka nimi saattaa olla sama, mutta se maku...
Vilillä kesti jonkin aikaa, ennen kuin oppi käyttämään ortopedistä petiään, nyt ei ole mitään ongelmia, tykkää siitä. Vaihdoin muutaman kerran sen paikkaa ja se auttoi ihmeesti Viliä hyväksymään uuden soffansa. Luulen myös tuon peiton olleen myös hyvä juttu, Vili jotenkin vierasti sitä vakiovarusteena olevaa valkoista "turkista" siinä pedillä. Se on nyt lisäpehmusteena tuon villapeiton alla.
Kaunista viikonloppua toivotellen!

Anniina kirjoitti...

voi mahtavaa, ihanannäköistä! itse on tullut sukulaisten ansiosta useammankin kuin muutaman kerran vierailtua Pohjois-Saksan eri kaupungeissa; Hannover, Hampuri, Berlin... Ja tykkään niin valtavasti! Nyt juuri malttamattomana odotellaan lokakuun lopun reissua Hannoveriin ja Berliiniin.

Livahtiko multa tieto lukematta välistä, tai onko salaista, mutta mikä teidät Hampuriin vei ja kuinka pitkäksi aikaa? :)