Tähän asti olen perunaa vältellyt, antanut vain silloin tällöin ja vähäisiä määriä, mutta koko ajan se on ollut hieman epäillyttävässä maineessa. Nyt aloin antamaan perunaa päivittäin, koska luin sen vaikuttavan edullisesti gastriittiin. Selkeää yhteyttä kutinalla ja perunalla ei ole havaittavissa, saahan Vili muutakin ruokaa. Ties vaikka olisi allergisoitunut lampaalle... Entä ruis? Kookosöljy?
Heinät ja pujo ovat olleet myös epäilyksen alaisina, mutta jotenkin en jaksa siitepölyihin täysin uskoa. Voivathan ne olla silti myötävaikuttajina?
Tilanne yhteenvetona:
* Tauolla ovat nyt siis peruna, hunaja, kookosöljy, tölkkiruoka, hapankorppu, juusto ja heppa, sitä kun ei kesäaikaan saa mistään. Syy: hevoset laiduntavat ulkona eivätkä siten aiheuta kuluja omistajilleen. Syksyllä sitten heppaparkoja taas lähetetään teuraaksi...
* Vili syö lammasta, laktoositonta kermaviiliä (10% rasvaa), siinä kaikki. Ei pojalle jää mitään syötävää näillä näkyvillä...
* Kutinaa on kaikkialla. Tyypillistä on, että Vili aina herättyään/noustuaan levolta aloittaa systemaattisen raapimisen. Hän käy koko kroppansa läpi, kaikki tassut ja massut ja rapsuttelee oikein olan takaa. Sitten kun kokovartalohoito on läpikäyty, on taas rauha maassa. Tassut eivät silti ole kovinkaan pahassa kunnossa enkä ole niitä mitenkään erityisesti hoitanut, koska en ole pitänyt sitä tarpeellisena, vielä.
* Vili ei oksentele ja vatsa toimii moitteettomasti ja luotettavasti. Maha ei pidä murinoita eikä ole tarvinnut antaa närästyslääkkeitä. Yöt ovat sujuneet oikein mallikkaasti. Ruokahalu on ihan hyvä. Leikkii jonkin verran, mutta ei ole muutenkaan luonteeltaan riehakas koira.
* Kortisonia olen joutunut antamaan ihan liian usein ja jotenkin olen saanut sen vaikutelman, että se ei auta yhtä paljon kuin ennen. Antihistamiineja eli allergialääkkeitä en ole edes kokeillut, vaikka kaapista niitäkin löytyy. Lakritsanjuurijauhetta annan edelleenkin sekä myös sitä "mineraalihiekkaa", mutta niitäkin vähemmän kuin aikaisemmin.
Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan?
8 kommenttia:
Entäpä hiiva? Perunahan ruokkii hiivan kasvua.
Voi vili ressu, tuo kuulostaa juuri Pippaseltamme...kun on koko vartaloraaputus tehty, niin oikein läähättää pitää. Oletteko kokeilleet apteekista ihoa kostettavia suihkeita esim. Humilac tai Epi-soothe- shampoota. Tai Megaderm:iä, rasvahappoja sisältävää öljyä? Tai onko varsinaisesti Vilin iho kuiva?
Nyt kuuluu Pippaselle sen verran hyvää, etten oikein uskalla Pidän sormet ja varpaat pystyssä, että elokuu olisi tämän vuoden kuukausi ettei tartte eläinlääkärille Pippasta viedä!
Pippalla alkoi eka juoksuaika, jospa nuo kutinat olisivat olleet "penikkatautia"....
Tsemppiä Vilille, myötätuntoa omistajalle, tiedän epätoivon tunteen. PP
Anonyymi,
tiedän kyllä perunan aiheuttavan joillekin kutinoita, se nyt jätettiin pois ruokavaliosta, toivon vaan, että ei ala nyt vuorostaan vatsa oireilemaan. Peruna on koko ajan ollut sellainen epäilty, mutta noita kutinoita on nyt kesällä ollut ilman perunaakin. Ota siitä nyt selvä!
PP,
koirilla voivat nuo hormoonit myös aiheuttaa kaikenlaisia tuntemuksia, aivan kuten ihmisilläkin. Olen kuullut, että joillekin on löytynyt apua sterilisoinnista/kastraatiosta. Meillä tuskin on hormooneista kysymys, Vili ei kovin maskuliininen ole, voisi luulla vaikka kastraatiksi.
Vili saa pellava-, kookos- ja rypsiöljyjä jo toista vuotta joka päivä, kaikki luomulaatua parhaasta päästä. Noita muita en ole kokeillut, on niin paljon kaikenlaista, mitä voisi kokeilla, mutta ei niitä saa mahtumaan kuin yhden tai pari kerrallaan päiväohjelmaan ja kaikkea täytyy kuitenkin käyttää pitkä aika, jotta tulosta on näkyvissä.
Pärjäillään, niin siellä kuin täälläkin ♥
Voi Vili Vilperi sinuu !!!! Oiskos noista siitepölyistä kuitenkin se haitta?? Suosittelisin kokeilemaan niitä antihistamiineja, ehkä voisit vähentää sen myötä kortisonia.
On tosi yksilöllistä mikä kutakin karvanoppiaista allergisoi. allergiatestit, vaikkakin antavat suuntaa, antaisivat ainakin raamit mitä syöttää mitä ei. Meillä menee nyt aika mukavasti ja Ziwipeakin peura maistuu.Turkki on ihan toisen tuntuinen. Mutta kaikesta huolimatta huomaan kyllä, että taisteluvalmiutta on nyt saanut nostaa , sillä pujot kukkivat nyt tosi runsaina. Toivon totisesti, että tilanne rauhoittuisi. Perunassa on solaniinia ja siksi sitä ei suurissa määrissä suositella. Muuten sitä voi kyllä antaa silloin tällöin. Näinhän se lukee Malin Ekbladin kirjassakin. Tää on tämmöstä viidakossa raivausveitsen kanssa juoksemista, kun allergisen koiran omistaa. Vaatii hermoja ja pitkää mieltä. Ja viiteliäisyyttä kaivaa tietoa. Sinultahan ei mikään noista ominaisuuksista puutu HooPee, joten selviät sinä Vilin kanssa tästäkin taas selvemmille vesille. Usko pois.
Tsemppiä.
Maija,
vähän pihalla ollaan nyt just Vilin suhteen. Jospa lykkään seuraavan kerran kortisonin asemesta antihistamiinin, eihän se ota jos ei annakaan, sittenpähän on sekin kokeiltu.
Allergiatestejä ei kuulemma pidä ottaa kesällä, vaan vasta siitepölyajan mentyä ohi. Jossain luki niin. Mielessä on kyllä otattaa, nyt kun kortisoni ei ole jatkuvasti päällä.
Odotellaan ihmettä tapahtuvaksi, onhan niitä tässä jo paljon ehditty kokeakin. Kyllä tämä Linnanmäen vuoristoradalle vertoja vetää...
Kattellaan ja terveisiä Essilään!
Perunaa minäkin epäilisin. Eikkahan söi sitä todella pitkän aikaa kun hiilareita piti jostain saada. Eikan korvathan olivat tosi likaiset viime vuonna tähän aikaan, sitä kesti ja kesti, eivät haisseet eivätkä punottaneet, olivat vain niin likaiset että olisin voinut putsata niitä joka päivä. Perunan jätin vihdoin pois (en osannut edes epäillä sitä) ja otin kasvikset tilalle. Johan korvat puhdistuivat. Meilläkin on aika ankean suppea ruokavalio nyt jo jonkin aikaa, lammasta ja kalkkunaa kasvisten ja kermaviilin kera + megaderm öljy. Eikan tassut olivat järkyttävät punaiset kesän alussa, antibiotteja joutui syömään. Nekään yksinään eivät auttaneet, apteekista hain reseptivapaata kortisonivoidetta "sibicort", sen avulla tassut vihdoin auttoivat. Joka kesä nuo tassut punottavat jonkin verran, nyt ne vaan ärtyivät ihan hirveesti. Epäilisin myös Vilin kohdalla heiniä ja siitepölyjä. Pujoja on täällä kaikki tienvarret täynnä :( Meillä rapsutetaan lenkeillä aamuisin ja iltaisin. Tosin nyt vähemmän joten luulisi että pahin siitepölykausi olisi takanapäin. Meillä tassujen punoitus voi myös johtua jostain sapuskasta joten varovaisesti ja suppealla ruokavaliolla mennään nyt. Yhtä arvuutteluahan tämä on, välillä on hyviä ja huonoja aikoja. Tsemit Vilille ja sinulle!
Heip,
tosi kurjalta kuulostavat nuo Vilin (hurmaavan näköinen tapaus, muuten :) vatsaongelmat! :/ Silloin kun meillä Alfie kamppaili vatsan ärtyneen limakalvon kanssa, oli eläinlääkärin ohje ostaa Virbac-nappuloita. Ei ostettu, siirryttiin barffaukseen, koska olen alunperinkin epäillyt Alfiella jonkinasteista keliakiaa ja halusin tehdä totaalisen eliminaatiodiettin koiralle.
Vatsan tähystyksessä ei käyty, kun ajateltiin, että kokeillaan ensin barffausta. Tämä ratkaisu tuntuu hyvältä ja on - ainakin tähän asti - toiminut. (Koputan vielä varmuudeksi umpipuuta, eli mäyräkoiran päätä, ettei jouduta enää barffauksesta pois siirtymään...). Antepsinia meilläkin meni kuuriluontoisesti (ja Cereniaa, oksennuksen estolääkitystä)ja vähän muutenkin, sitten löysin Inupekt Forten, joka on täydennysrehu ja auttaa ruuansulatuksessa ja se toimi aivan yhtä hyvin kuin Antepsin oli Alfiella toiminut, mutta Alfiellahan ongelma oli siinä, että joko oksensi tai ripuloi. Nyt ei anneta enää Inupektiäkään, kun tuntuu pysyvän kunnossa ilmankin.
Alfiella uloste ei ole koskaan aikaisemmin ollut riittävän kiinteää ja johti sitten aina ikävään sivuilmiöön, eli tukkeutuneisiin anaalirauhasiin. Nyt kun vetelee rustoluita ja tulee luukakkaa, ei tätäkään ongelmaa ole enää.
Piimä ei koiralle sopinut, se löysytti mahaa entisestään, kermaviili sopii pieninä annoksina, mutta vähänkään enemmän hapanmaitotuotteita, niin uloste on taas löysää, joten ne pidetään meillä minimissä. Monilla koirillahan juuri piimä on hyväksi jos on ripulia, mäyräkoiralla se on vain pahentanut tilannetta.
Meillähän ei koskaan ole ollut sitä ongelmaa, ettei Alfie olisi syönyt sitä mitä tarjotaan, aina on syönyt ja pihasta ruohot päälle, kun mahaa on kipristellyt. Sitten on alkanut taas oksentelukierre ja lopulta ripulointi. Nyt on tämä kaikki ollut koko kesän ajan historiaa; ruohoa ei kitusiin enää mene (oletan siis, että maha ei ole enää kipeänä), eikä "näyki" vatsaansa tai järsi etutassujaan, kuten kävi silloin kun maha oli erityisen kipeänä.
Toivon, totisesti, että Vilin ongelmat helpottavat!
villispoika,
kuulostaa kaikki niin järkeenkäyvältä, tutulta. Potut pottuina, ihmisten pöytiin ja koirille jotain muuta...
Vilin korvat eivät myöskään ole lainkaan tulehtuneet, eivät kutia eivätkä punoita, likaisuus on ollut se ainoa riesa. Hyvä, että elimistö antaa merkkejä epätasapainosta, se auttaa meitä omistajia taas askeleen eteenpäin ymmärtämään koiraa.
Hyvää kesän jatkoa Eikalle ja emännällensä ♥
Maria,
Vilin ongelmana onneksi ei ole ollut oksentelu eikä ripulointi, kaikki muu siitä välistä kyllä. Barffaus on monelle ollut se pelastus, eikä sitä tarvitse tiukkapipoisesti toteuttaa, vaan omalle koiralle sopivana versiona. Kovin tuntuu olevan yksilöllistä, mikä sopii millekin koiralle. Kun sen oikean ruokalistan omalle hurtalle löytää, niin puolet on jo voitettu.
Vili ei pidä raa'asta lihasta, vaikka sitä hänelle useasti tarjotaan, joten Vili saa kevyesti höyrytettynä.
Olen huomannut, että aina välillä päivä paistaa, niin risukasaan kuin tänne meille, joten toivoa aina on!
Kesäterveisin ♥
Lähetä kommentti